Entisen Enso Gutzeitin - nyk. Stora Enso, tul. ? - pääkonttori Helsingissä valmistui vuonna 1962. Suunnittelu alkoi vuonna 1959. Sen tieltä purettiin Theodor Höijerin suunnittelema 1800-luvun uusrenessanssitalo, jota kutsuttiin rakentajansa mukaan "Norrménin palatsiksi".
Enson pääkonttori on Aallon Helsinkiin piirtämistä rakennuksista kiistellyin ja epäilemättä myös vihatuin. Rakennuksen on koettu ns. maallikkomielipiteissä olevan yleisesti täysin soveltumaton paikkaansa. Esimerkkinä vaikkapa nimim. "Tapsa P." Helsingin Sanomien nettikeskustelussa joulukuussa 2005: "Tuo tylsä kuutio voisi sopia Saudi-Arabian aavikolle tai Uzbekistanin pyörivän presidenttipatsaan viereen, mutta Skattalle se ei sovi." Sovittelevissa mielipiteissä on kommentoitu rakennuksen olevan hieno mutta väärässä paikassa. Ja on tietenkin niitäkin, joiden mukaan se on hieno rakennus sille hienosti sopivassa paikassa. Tällä kannalla ovat moderniin arkkitehtuuriin paneutunut DOCOMOMO:n Suomen osasto (= International Working Party for Documentation and Conservation of Buildings, Sites and Neighbourhoods of the Modern Movement) ja Museovirasto. Suojelun tavoista on kiistelty, vaihtoehtoina rakennuslain tai asemakaavan kautta suojeleminen. Kyseessä on näin maksumiehen löytäminen kaupungin ja valtion väliltä. Kaavamuutos on parhaillaan vielä vaiheessa.
Mutta maksumiestä talossa todella tarvitaan. Se on toinen Aallon Helsinkiin suunnittelemista marmoritötsistä, ja sen Carraran marmorista tehty, Suomen oloja huonosti kestävä pinta on jo kertaalleen uusittu. Enso yritti saada pintamateriaaliksi amerikkalaisen graniitin mutta ei onnistunut hankkeessaan. Rakennuksen pintaa ollaan jälleen parhaillaan uusimassa, ja se tulee edelleenkin olemaan marmoria, mutta tällä kertaa ei Italiasta - uutta toimitusmaata ei Enson edustaja suostunut kuitenkaan lehtihaastattelussa kertomaan. Rakennukseen tehdään muutakin remonttia, ja kokonaiskustannukset tulevat olemaan osapuilleen 5.000.000 euron tietämillä.
Silmähän tietysti tottuu kaikkeen, ja rakennuksetkin tulevat julkisten veistosten tavoin hiljalleen tietyllä tavalla näkymättömiksi. Niinpä en jaksaisi turhia kiihkoilla Enson pääkonttorin puolesta tai sitä vastaan - siellä se on seisonut miltei koko elinikäni ja olen siihen tottunut, ja toisaalta Helsingin uusrenessanssi ei ole koskaan vaikuttanut kovin kiinnostavalta vaan pikemminkin koristeineenkin aikansa elementtituotannolta. Mutta onhan se oikeasti paikkaansa sopimaton ja onhan sen pintamateriaalikin ilmeisen väärä. Eivätkö nämäkin kaksi asiaa ole osa arkkitehdin ammattitaitoa?
1 kommentti:
Genial fill someone in on and this post helped me alot in my college assignement. Gratefulness you seeking your information.
Lähetä kommentti